Ero, omistusasunto ja ositus

Kuinka erotilanteessa toimitaan omistusasunnon suhteen? Mikä merkitys on sillä, ovatko puolisot avio- vai avoliitossa? Oli kyseessä kumpi tahansa, on ensimmäisenä syytä keskustella siitä, kumpi jää asuntoon asumaan, vai laitetaanko asunto myyntiin. Jos yhteistä näkemystä asiasta ei saavuteta, voi käräjäoikeus antaa asiassa päätöksen.

Avioerotilanteessa suoritetaan ositus
Käräjäoikeus päättää tarvittaessa, kumpi puolisoista saa asua asunnossa osituksen aikana
Osituksessa voidaan sopia, että toinen puoliso lunastaa asunnon itselleen
Avoero ja yhteinen asunto – Asunnon lunastus avopuolisolta

Avioerotilanteessa suoritetaan ositus

Avioeron tapahtuessa on suoritettava ositus eli aviovarallisuussuhteen purkaminen ja omaisuuden jakaminen puolisoiden kesken. Jos puolisot omistavat yhteisenä kotina olevan asunnon tai kiinteistön yhdessä, on avioeron vireille saattamisen jälkeen ratkaistava, kumpi puolisoista jää asumaan yhteiseen kotiin, vai laitetaanko asunto myyntiin ja jaetaan rahat.

Käräjäoikeus päättää tarvittaessa, kumpi puolisoista saa asua asunnossa osituksen aikana

Jos osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen siitä, kumpi jää asuntoon asumaan, eikä asuntoa haluta laittaa myyntiin, käräjäoikeus päättää joko toisen tai molempien puolisoiden hakemuksesta siitä, kumpi puolisoista saa avioeron vireille tultua jäädä asumaan asuntoon, kunnes ositus on toimitettu.

Päätös asumisesta raukeaa kahden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, vaikka omaisuuden ositusta tai erottelua ei olisikaan toimitettu. Jos puoliso, joka joutuu muuttamaan asunnosta pois osituksen ajaksi, omistaa asunnon kokonaan tai puoliksi, on hänellä oikeus saada kohtuullinen korvaus asunnon käytöstä siltä puolisolta, joka asuntoon on saanut jäädä asumaan. Asumiskorvausta on oikeus saada avioeron lainvoimaiseksi tulosta lähtien osituspäivään saakka.

Osituksessa voidaan sopia, että toinen puoliso lunastaa asunnon itselleen

Osituksessa on mahdollista sopia, että toinen puoliso lunastaa itselleen asunnosta toiselle puolisolle kuuluvan osuuden. Jos osituksessa tasingonmaksuvelvollisuutta ei ole puolisoiden välillä, lunastus on vastiketta asunnon tai kiinteistön omistusoikeudesta, jolloin lunastushinta on varainsiirtoveron alaista.

Jos lunastaja on tasingonmaksuvelvollinen tai jos asunnosta tai kiinteistöstä on ollut velkaa ja asunnon lunastaja ottaa toisen puolison velan yksin vastuulleen, lunastus ei ole tasingon eikä velan osalta varainsiirtoveron alaista. Jos puolisoilla on kuitenkin kokonaan avio-oikeuden poissulkeva avioehto ja toinen haluaa lunastaa toisen omistaman asunnon puolikkaan, on lunastus varainsiirtoveron alaista.

Avoero ja yhteinen asunto – Asunnon lunastus avopuolisolta

Avoerossa yhteisesti omistettu omaisuus erotellaan. Jos asunto tai kiinteistö on omistettu yhdessä ja toinen avopuolisoista haluaa lunastaa toisen omistaman osuuden, lunastus katsotaan kaupaksi ja koko lunastushinta on varainsiirtoveron alaista. Tämä johtuu siitä, että avopuolisoilla ei ole avio-oikeuteen rinnastettavaa oikeutta toisen omaisuuteen

Avoerossa omaisuuden jakamisesta laaditaan erottelusopimus.

Avoerossa on myös mahdollista saada asumiskorvausta siltä, joka jää asumaan yhteiseen asuntoon. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2000:114 päätynyt siihen, että asumiskorvausta oli mahdollista saada kohtuulliseksi katsottavan yhteisen omaisuuden järjestelemiseen tarvittavan ajan jälkeen siihen saakka, kun asunto oli myyty. Yhteisomistussuhteen purkamistapauksessa Itä-Suomen hovioikeus antoi 6.11.2015 ratkaisun, jossa asumiskorvausta oli mahdollista saada vasta vaatimuksesta lukien.

Ositussopimuksen ja omaisuuden erottelusopimuksen tekemiseen saat apua – ota yhteyttä! Palvelemme Porvoon keskustassa sijaitsevassa toimistossamme.

Ota yhteyttä!