Asianajaja palveluksessanne

Asianajaja palveluksessanne

Asianajaja palveluksessanne

Perinnönjako

Perinnönjako voidaan suorittaa, kun pesänselvitys ja perunkirjoitus on tehty ja vainajan velat on maksettu tai kun velkojen maksuun tarvittavat varat on erotettu muusta kuolinpesästä. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa sen jälkeen, kun pesänselvitys ja perunkirjoitus on suoritettu.

 

Ketkä ovat perillisiä?
– Testamentti ja perintökaari määräävät, kuka perii

Jos perittävä ei ole osoittanut testamentilla toisin, perillistaho määräytyy perintökaaren mukaan.

  • Vainajan perivät ensisijaisesti hänen lapsensa eli rintaperilliset ja heidän jälkeensä heidän lapsensa eli perittävän lapsenlapset.
  • Jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä hänellä ole rintaperillisiä, hänen puolisonsa perii hänet.
  • Jos perittävällä ei ole lapsia eikä hän ollut kuollessaan naimisissa, ovat perimysjärjestyksessä seuraavina perittävän vanhemmat ja heidän jälkeensä perittävän sisarukset ja näiden jälkeläiset.
  • Jos vanhempia tai sisaruksia ei ole elossa, siirtyy perintö isovanhemmille tai, jos isovanhempia ei ole enää elossa, heidän lapsilleen eli perittävän tädeille, sedille ja enoille.

 

Lakisääteinen periminen katkeaa tähän. Esimerkiksi serkut eivät siis voi perintökaaren mukaan periä toisiaan, jollei vainaja ole testamentilla toisin määrännyt.

 

Ositus suoritetaan ennen perinnönjakoa

Jos perittävä on ollut kuollessaan avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, jossa avio-oikeutta ei ole suljettu pois avioehdolla, on ennen perinnönjakoa suoritettava ositus eli puolison omaisuuden jako. Osituksessa määritetään, mikä osa perittävän ja lesken yhteisestä omaisuudesta jää leskelle ja mikä osa puolestaan kuuluu perijöille.

Jos perittävällä on rintaperillisiä, puolisoiden omaisuus jaetaan yleensä tasan perillisten ja lesken kesken. Jos leski on kuitenkin omistanut enemmän kuin perittävä, saa leski pitää osituksessa oman omaisuutensa, jos tekee tästä ilmoituksen perunkirjoituksessa tai välittömästi perunkirjoituksen jälkeen.

Lue lisää osituksesta!

 

Mitkä ovat lesken oikeudet perinnönjaossa?

Mikäli testamentti ei muuta määrää ja mikäli rintaperilliset eivät vaadi toisin, voi leski pitää halutessaan kuolinpesän jakamattomana.

Jos leskellä ei ole omaa asuntoa, on hänellä oikeus säilyttää perittävän kanssa jaettu koti ja sen asuinirtaimisto jakamattomina, vaikka rintaperillinen vaatisikin jakoa. Leskellä on tämä oikeus myös siinä tapauksessa, että asunto on ollut osittain tai kokonaan perittävän nimissä.

Kuinka perinnönjako suoritetaan? – Sopimusjako ja toimitusjako

Perilliset voivat sopia keskenään perinnönjaon toimittamisesta, jolloin on kyse sopimusjaosta. Jos sopimukseen ei päästä, voi perillinen hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjää ja -jakajaa, joka on vastuussa kuolinpesän selvityksestä ja perinnönjaosta. Tällöin puhutaan toimitusjaosta. Pesänjakajana toimii yleensä asianajaja. Pesänjakaja voi myös vahvistaa sopimusjaon, jos osakkaat pääsevät sopimukseen perinnönjaosta.

 

Milloin perinnönjako tulee toimittaa? Entä perunkirjoitus?

Laki ei määrittele perinnönjaolle määräaikaa. Sen sijaan perunkirjoitus tulee järjestää kolmen kuukauden kuluttua kuolemasta. Perunkirjoitus on käytännössä veroilmoitus verottajalle, jossa luetteloidaan omaisuus ja velat. Jos vainaja oli naimisissa, myös lesken omaisuus on merkittävä perukirjaan. Perintöveron määrä määräytyy yleensä perukirjan mukaisesti. Omaisuuden arvot on arvioitava käypään arvoon. Jos omaisuus jää jakamatta pidemmäksi aikaa ja omaisuus myydään myöhemmin suuremmalla arvolla kuin mitä perukirjaan on merkitty, erotus on luovutusvoittoveron alaista.

Asianajotoimisto Reijonen palvelee kaikissa perinnönjakoon, testamentteihin ja osituksiin liittyvissä asioissa. Kysy lisää!

 

Ota yhteyttä!

Asianajotoimisto Reijonen Oy

Lundinkatu 10 B 34 A

06100 Porvoo

040 557 4283

 

Y-tunnus 2369822-9

 

minna.reijonen@reijonenlaw.fi